Pelkäsin marraskuuta ennen kun se tuli. Pelkäsin turhaan. Tää marraskuu on ollu ehkä mun elämän paras marraskuu, lämpimin, tunteellisin, onnellisin! Tehtiin yks viikonloppu Saksan reissu ja viime viikonloppuna pääsin luolaseikkailulle ja tuhat arkipäivästä asiaa on ehtiny tapahtua siinä välissä. Nyt en osaa sanoa kun että sitä ei ikinä tiedä mihin elämä vie, sillä on tapana yllättää. Muttei hengissä selviä kuitenkaan. Siitä elämänasenne!!
pihlajanmarjat, sama maa
sama tuuli ja sama ilo
sama raiteiden tuoksu
ruskanoranssi ja syksynpunainen,
auringonnousun tuoksu
kaikki luotu huutaa olevansa elossa!
ja samalla tavalla olemme ihmisiä,
omalla tavalla
sama rakkaus.
sama katse ja sama sydän
sama laulun sielu
niin sama, mutta niin eri
ja kaikki olemme pala
samaa ihmisyyttä.
samaa suunnitelmaa
ja tarinaa
sama kosketus. sama kauneus.
sama elämän lahja.
[nuppu]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti